Cirreessa
Ogeessi Fayyaa ykn Cirreessi nama beekumsa, dandeettii, fi heyyama seeraa qabuun dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuun fayyaa namaa eegudha. Biyyoota baay’ee keessatti, ogeessi fayyaa nama barnoota yaala fayyaa sadarkaa olaanaa xumuree, digirii fayyaa bu’uuraa (akka MD, DO, ykn MBBS) argateedha. Namni kun dhukkubsattoota yaaluu, qorannoo ajajuu, fi qoricha kennuuf ga'umsa qaba. Kaayyoon ogeessa fayyaa inni guddaan fayyaa dhukkubsataa fooyyessuu, dhukkuba irraa baraaruu, fi jireenya qulqullina qabu akka jiraatan gargaaruudha. Ogummaan kun naamusaa cimaa, beekumsa yeroo yeroon haaromfamuu, fi dandeettii wal-qunnamtii gaarii gaafata.
Ogeessi fayyaa gosoota baqaqsanii hodhuu salphaa ta'anis gochuu danda'a. Haa ta'u malee, dalagaaleen gurguddoon yaala fayyaa dameewwan adda addaatti kan qoodaman yoo ta'u, ogeeyyiin tokko tokko damee murtaa'e tokko irratti gadi fageenyaan barachuun "ishaalisitii" (specialist) ta'u. Fakkeenyaaf, ogeessi baqaqsanii yaaluu (surgeon), ogeessi dhukkuba onnee (cardiologist), fi ogeessi dhukkuba daa'immanii (pediatrician) dameewwan addaati. Walumaagalatti, ogeeyyiin fayyaa sirna fayyaa kamiyyuu keessatti lafee dugdaati.
Seenaa Ogummaa Fayyaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara Durii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Seenaan yaala fayyaa seenaa dhala namaa wajjin kan deemuudha. Aadaawwan durii keessatti, yaalli fayyaa yeroo baayyee amantii, ayyaantuu, fi beekumsa biqiltootaa wajjin hidhata ture. Siyaadatonni gurguddoon akka Ijiiptii fi Baabiloon ogeeyyii fayyaa kanneen dhukkuba adda baasuu fi yaala salphaa kennan qabu turan. Qorannoon mummification Ijiiptii durii beekumsa isaanii kan waa'ee qaama namaa (anatomy) agarsiisa. Hindii durii keessattis, ogeeyyiin akka Sushruta tooftaalee baqaqsanii yaaluu walxaxoo ta'an beeku turan.
Bara Giriikii fi Roomaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Guddinni yaala fayyaa saayinsawaa Giriikii durii keessatti eegale. Hippocrates (naannoo 460 – 370 Dh.K.D.), kan "Abbaa Yaala Fayyaa Ammayyaa" jedhamu, dhukkubni sababa uumamaatiin malee, adabbii waaqaatiin akka hin dhufne barsiise. Innis ilaalcha sirnaawaa kan dhukkubsataa qorachuu, mallattoolee galmeessuu, fi tilmaama dhukkubaa kennuu (prognosis) jalqabe. Kakati Hippocrates (Hippocratic Oath) kan inni barreesse, har'allee naamusaa fi dirqama ogeeyyii fayyaa qajeelchuuf bu'uura. Roomaa keessattis, ogeessi fayyaa beekamaan Galen, qorannoo hirqaama (anatomy) fi xiinqaama (physiology) bineeldota irratti gaggeesseen, beekumsa yaala fayyaa guddaa horate.
Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, beekumsi yaala fayyaa Giriik-Roomaa irra caalaan bataskaana keessatti kuufamee ture. Addunyaa Islaamaa keessatti garuu, ogeeyyiin fayyaa akka Ibn Sina (Avicenna) fi Al-Razi (Rhazes) beekumsa durii kuusanii, fooyyessanii, fi kitaabota gurguddoo kanneen Awurooppaattis dhiibbaa guddaa geessisan barreessan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, qorannoon qaama namaa deebi'ee jalqabe. Andreas Vesalius kitaaba isaa De humani corporis fabrica jedhu keessatti fakkii sirrii kan qaama namaa agarsiisuun, beekumsa hirqaamaa warraaqse.
Bara Ammayyaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, argannoowwan saayinsii gurguddoon yaala fayyaa guutummaatti jijjiiran. Hojiin Louis Pasteur fi Robert Koch kan Yaad-rimee Micirjirtii Dhukkubaa (Germ Theory of Disease) mirkaneesse, dhukkuboonni daddarboon micirjirtiin akka dhufan ifa baase. Kunis tooftaalee qulqullinaa (hygiene) fi talaallii (vaccination) guddachuuf karaa bane. Argannoon qoricha farra-baakteeriyaa (antibiotics) akka penicilin kan Alexander Fleming, fi guddinni baqaqsanii yaaluu ammayyaa (anesthesia fi antiseptic fayyadamuun) yaala fayyaa sadarkaa haaraatti ceesise.
Barnoota fi Leenjii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ogeessa fayyaa ta'uun barnoota dheeraa fi leenjii cimaa gaafata. 1. Digirii Duraa: Biyyoota baayyee keessatti, barattoonni duraan dursee saayinsii bu'uuraa (akka baayoloojii, keemistirii) irratti digirii jalqabaa argachuu qabu. 2. Mana Barumsaa Fayyaa (Medical School): Waggoota afuriif kan turu yoo ta'u, waggoonni lamaan jalqabaa saayinsii bu'uuraa yaala fayyaa (akka hirqaamaa, xiinqaamaa, baayookeemistirii) irratti xiyyeeffata. Waggoonni lamaan itti aanan immoo leenjii kiliinikaa (clinical rotations) kan hospitaala keessatti dameewwan adda addaa (akka yaala keessoo, baqaqsanii yaaluu, daa'immanii) irratti hojjetamudha. 3. Leenjii Digirii Boodaa (Postgraduate Training): Erga mana barumsaa fayyaa xumuranii, ogeeyyiin haaraan leenjii dabalataa kan "residency" jedhamu fudhatu. Kunis damee isaan itti hojjechuu barbaadan (specialty) irratti leenjii cimaa waggoota 3 hanga 7 fudhatudha. 4. Heyyama Ogummaa (Licensing): Ogeessi fayyaa kamiyyuu dhukkubsattoota yaaluuf heyyama qaama seeraa biyya isaanii irraa argachuu qaba. Kunis qormaata guddaa dabruu gaafata.
Dameewwan Gurguddoo Yaala Fayyaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yaalli fayyaa dameewwan ishaasii (specialties) hedduu qaba.
- Ogeessa Yaala Keessoo (Internist): Dhukkuboota qaama keessoo namoota ga'eessotaa qorachuu fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
- Ogeessa Baqaqsanii Yaaluu (Surgeon): Qaama madaa'e ykn dhukkubsate baqaqsanii yaaluun sirreessa.
- Ogeessa Dhukkuba Daa'immanii (Pediatrician): Fayyaa daa'immanii, xannachootaa, fi dargaggootaa hordofa.
- Ogeessa Dhukkuba Onnee (Cardiologist): Dhukkuboota onnee fi sirna dhiigaa irratti ishaaleessa.
- Ogeessa Dhukkuba Gogaa (Dermatologist): Dhukkuboota gogaa, rifeensaa, fi qeensaa qorata.
- Ogeessa Dhukkuba Sammuu (Neurologist): Dhukkuboota sirna aarsituu (sammuu, lafee dugdaa, aarsituu) yaala.
- Ogeessa Raadiyooloojii (Radiologist): Suuraa qaama keessaa (akka raajii-X, CT-scan) fayyadamuun dhukkuba adda baasa.
Gahee fi Itti Gaafatamummaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]- Dhukkuba Adda Baasuu (Diagnosis): Dhukkubsataa haasofsiisuun, qaama sakatta'uun, fi bu'aa qorannoo laabiraatorii fi suuraa fayyadamuun dhukkuba adda baasu.
- Yaala Kennuu (Treatment): Qoricha ajajuu, yaala biroo kennuu, ykn gara ishaalisitii biraatti erguu.
- Ittisa Dhukkubaa (Prevention): Gorsa fayyaa kennuu, talaallii kennuu, fi sakatta'insa yeroo yeroo gaggeessuun dhukkubni akka hin uumamne ittisuu.
- Hordoffii (Follow-up): Haala dhukkubsataa yeroo yeroon hordofuun, yaalli akka milkaa'u mirkaneessuu.
- Naamusa Ogummaa (Medical Ethics): Iccitii dhukkubsataa eeguu, murtii dhukkubsataa kabajuu, fi naamusaan tajaajiluu.
Qeeqaa fi Rakkoolee
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ogummaan fayyaa ulfaataa fi kabajamaa ta'us, qeeqa jalaa hin oolle. Gariin namootaa ogeeyyiin fayyaa qoricha qofa irratti xiyyeeffachuun, haala jireenyaa fi xiinsammuu dhukkubsataa dagatu jedhanii qeequ. Akkasumas, gatiin yaala fayyaa biyyoota hedduu keessatti qaala'aa ta'uun, namoonni hedduun akka hin yaalamne taasisa. Dogoggorri yaalaa fi dagannaan rakkoolee biroo kan yeroo yeroon ka'anidha.