Burtukaana

Burtukaana (ykn "birtee") gosa geeda xiqqaa yeroo hunda magariisa ta’ee fi maatii biqiltoota daraaraa Rutaceae (maatii dhuggoo) keessaa tokko, firii isaa mi’aawaa fi geengoo ta’eef bal’inaan misoomu. Jechi "burtukaana" jedhus firii mataa isaa kan agarsiisu yoo ta'u, firichis quncee halluun isaa arroowa ykn burtukaanawaa irraa kaasee hanga diimaa-burtukaana kan qabu. Fudraa addunyaa irratti bal'inaan biqilan keessaa tokko yoo ta'u, Kibba Baha Eeshiyaa, tarii Chaayinaa ykn Hindii irraa madde ta'a jedhamee amanama.

mukti burtukaanaa yeroo baay’ee gara meetira 10 (miiti 33) ol kan guddatu yoo ta’u, dameewwan hamma tokko qoree fi baala calaqqisaa, luffataa, xibiruu qaban yoo ta’u, yeroo mummuraman urgaa sitraasii amala baasuu qabu. Daraaraan urgooftuu fi adiin yeroo baay’ee tuuta tuuta ta’ee kan baatamu dha. Fuduraan isaa, hesperidium (gosa berry kan gogaa gogaa qabu), akkaataa adda addaatiin geengoo dha. Gogaan alaa (exocarp ykn flavedo) yeroo bilchaatu burtukaana hanga diimaa-burtukaana yoo ta’u, ujummoo zayitaa hedduu kan urgooftuu amala firii kanaaf itti gaafatamummaa qaban of keessaa qaba. Gogaa isaa jalatti laayibariin adii fi ispoonjii (mesocarp ykn albedo) jira. Keessi isaa (endocarp) kutaa kutaadhaan kan qoodame yoo ta’u, yeroo baay’ee veesikilii dhangala’aa 10-15 kan qamadii mi’aawaa fi yeroo baay’ee sanyiiwwan magariisa salphaa, dheeraa hedduu of keessaa qaba.

Qonnaasaafi Rayaasaa

Qonni burtukaanaa dinagdee biyyoota hedduu keessatti daldala baayyee guddaadha. Keesattuu biyyoota akka Ameerikaa, biyyoota Meditiraaniyaanii, Rumaaniyaa, Afrikaa Kibbaa, Chaayinaa, fi Awustiraaliyaa akka fakkeenyattii maqaa dhahuun ni danda'ama.

Burtukaanni haala qilleensaa olee gammoojjii(subtrobical) fi ho’aa baddadaree ta’ee fi biyyeen bishaan akka gaariitti yaa’uu fi ifa aduu bal’aa qabu keessatti lata. Biraazil, Ameerikaa (Filooriidaa fi Kaalifoorniyaa), Chaayinaa, Hindii, Meksikoo, Ispeeniifi Masrii dabalatee naannolee addunyaa hedduu keessatti daldalaaf kan biqiludha.

Dhuftee jechichaa

Bara durii biyyi Poorchugaal jedhamtu burtukaana mi'aawaa gara Bahaatti dhiheessituu ishee guddaa turte. Egaa afaanota hedduu keessatti maqaan firii kanaa ka’umsa sanarraa kan dhufedha. jedhee fudhate. fakkeenya:

Afaan Arabaa - Burtuqaal
Faarsi - poortegihil
Turkii - Poortakaal
Afaan Azarbaajaan - Poortaajaal
Giriik ammayyaa - Portokali

Jedhama. Garuu afaanota baay'ee keessatti jechi isaaf jedhu afaan Sanskrit "naranga" irraa kan dhufedha; Jecha biraatiin, " Ilippaa Chaayinaa " ykn "ilippaa warqee" burtukaana agarsiisuuf fayyadamu. Jechi Afaan Oromoojis jechicha afaan amaraa kan ergifatee yoo ta'u Jechii birtee jedhu immoo jecha oromdurii waan halluu keelloo qabu ibsuuf kan fayyaduufi looga booranaan burtukaana jechuudha.