Bara Dhagaa
Bara Dhagaa (Afaan Ingiliffaan: Stone Age) yeroo Bara Seenaan Duraa keessaa isa bal'aa fi jalqabaa yoo ta'u, yeroo kanatti ilmi namaa (fi gosoonni Homo duraa) meeshaalee hojjechuuf irra caalaatti dhagaatti fayyadamaa turan. Yeroon kun jalqabbii meeshaaleen dhagaa jalqabaa naannoo waggoota miliyoona 3.4 dura Afriikaa keessatti mul'achuu isaanii irraa kaasee, hanga meeshaaleen sibiila irraa hojjetaman (keessattuu girjaa fi naasii) babal'achuun dhagaa bakka buusanitti (naannoo 4,000 - 2,000 Dh.K.D.) kan turuudha. Yeroon kun guddina ilma namaa kan suutaawaa garuu bu'uura guddaa qabu kan akka to'annoo ibiddaa, babal'ina ilma namaa addunyaa irratti, guddina aartii, fi jalqabbii qonnaa kan of keessatti hammatedha.
Bara Dhagaa, akkaataa guddina tekinooloojii meeshaalee dhagaa irratti hundaa'uun, bakka gurguddoo sadiitti qoodama: Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa), Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa).
Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Paaleelitiki (ca. 3.4 miliyoona – 12,000 Dh.K.D.) kutaa Bara Dhagaa keessaa isa dheeraa fi jalqabaa ti. Yeroon kun guddina suutaawaa hominids (fakkeenyaaf, Australopithecus) irraa gara Homo habilis fi Homo erectus, dhumarrattis gara Homo sapiens (nama ammayyaa) itti ta'edha.
Paaleelitiki Gad-aanaa (Lower Paleolithic)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yeroon kun (ca. 3.4 miliyoona – 300,000 Dh.K.D.) kan ittiin beekamu meeshaalee dhagaa salphaa ta'aniini. Meeshaaleen Oldowan kan Homo habilis fayyadamu, dhagaa gam-tokko qaraa baafame kan hojiiwwan akka foon muruu fi lafee caccabsuuf oolu ture. Boodarra, meeshaaleen Acheulean kan Homo erectus hojjetaman, kan akka qottoo harkaa (hand axe), caalaatti qindaa'oo fi hojii danuuf kan oolan turan. Yeroo kanatti, to'annoon ibiddaa jalqabame. Ragaan arkiyooloojii kan naannoo waggoota miliyoona 1.5 duraa akka agarsiisutti, Homo erectus ibidda to'achuun nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, fi bineensota ofirraa ittisuuf itti fayyadamaa ture.[1]
Paaleelitiki Giddugaleessaa (Middle Paleolithic)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yeroon kun (ca. 300,000 – 30,000 Dh.K.D.) guddina Homo neanderthalensis (Neanderthals) Awurooppaa fi Eeshiyaa Dhihaa keessatti, fi Homo sapiens jalqabaa Afrikaa keessatti agarsiisa. Tekinooloojiin meeshaalee, kan Mousterian jedhamu, qopheessuu dhagaa xiyyeeffannaan (prepared-core technique) kan itti fayyadamu yoo ta'u, kunis meeshaalee adda addaa kan akka eeboo fi qaarruu qara qaban hojjechuuf dandeessisa. Ragaan awwaalchaa kan yeroo jalqabaaf mul'ate, yaada waa'ee jireenya du'aan boodaa ykn amantii jalqabaa agarsiisa.
Paaleelitiki Ol-aanaa (Upper Paleolithic)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yeroon kun (ca. 50,000 – 12,000 Dh.K.D.) jijjiirama amalaa fi tekinooloojii guddaa agarsiisa. Ilmi namaa ammayyaa (Homo sapiens) babal'achuu jalqabe. Meeshaaleen dhagaa caalaatti xixiqqaa, qindaa'oo, fi adda durummaan kan hojjetaman turan. Meeshaaleen lafee, gaanfa bineensaa, fi ilka irraa tolfaman babal'atan. Guddina aartii guddaatu mul'ate. Fakkeenyaaf:
- Aartii Holqaa: Fakkiiwwan bineensotaa, adamsituu, fi mallattoolee adda addaa kanneen holqa keessatti dibaman, kan akka Lascaux fi Chauvet (Faransaay) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman.
- Fakkiiwwan xixiqqoo (Figurines): Fakkiiwwan dhagaa ykn lafee irraa soqaman kan akka Venus figurines jedhaman, kan dubartoota agarsiisan, argamaniiru.
Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Meesolitiki (ca. 12,000 – 8,000 Dh.K.D.) yeroo ce'umsaa Paaleolitikii fi Neoolitikii gidduu jiruudha. Yeroon kun dhuma Bara Cabbii (Ice Age) wajjin wal qabata. Jijjiiramni qilleensaa hoo'aa ta'uun, naannoon uumamaa jijjiirame. Bakka cabbiin baqetti bosonnii fi laggeen uumaman.
- Meeshaalee Microlith: Namoonni meeshaalee dhagaa baayyee xixiqqoo (microliths) hojjechuun, isaan qottoo, lawwee, fi wantoota biroo keessatti suuquun fayyadamu jalqaban. Kunis meeshaalee xaxamaa hojjechuuf gargaare.
- Jireenya Gara Dhaabbataa: Madaqina naannoo haaraa wajjin, gareen namootaa naannoo qurxummiin, sinbirroonni, fi biqiltoonni baay'atutti yeroo dheeraaf jiraachuu jalqaban. Kunis gara jireenya gandoomaatti isaan geesse.
- Jalqabbii Horsiisaa: Ragaan saroota horsiisuu kan jalqabaa yeroo kanatti mul'ata.
Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Neoolitiki (ca. 8,000 – 4,000/2,000 Dh.K.D.) jijjiirama jireenya ilma namaa keessatti isa guddaa fide. Kunis "Warraaqsa Neoolitikii" jedhama.
Warraaqsa Qonnaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jijjiiramni guddichi yeroo kanaa jalqabbii qonnaati. Namoonni sanyii facaasuu fi midhaan haammachuu, akkasumas beeylada akka re'ee, hoolaa, fi loonii horsiisuu eegalan. Qonni jalqaba naannoo "Biyyee Misoomtuu Baatii Fakkaattu" (Fertile Crescent) Baha Giddugaleessaa keessatti eegalame jedhamee amanama. Qonni jireenya hawaasummaa guutummaatti jijjiire:
- Jireenya Gandooma Dhaabbataa: Oomisha nyaataa of danda'uun, namoonni bakka tokko dhaabbatanii jiraachuu eegalan. Gandoonni fi magaaloonni jalqabaa kan akka Jericho fi Çatalhöyük ni uumaman.
- Baay'ina Ummataa: Nyaanni gahaan argamuun baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
- Hojii Addaan Qooduu: Hundi namaa nyaata adamsuu ykn funaanuu hin barbaachisu ture. Kanaaf, namoonni hojiiwwan biroo kan akka suphee-dhawuu (pottery), wayaa-dhawuu (weaving), fi meeshaalee tolchuutti bobba'an.
Tekinooloojii Haaraa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]- Meeshaalee rigamee qaarame (Polished Tools): Meeshaaleen dhagaa cabsuu qofaan osoo hin taane, rigamanii fi qaramanii haala bareedaa fi cimaa ta'een hojjetaman.
- Suphee-dhawuu (Pottery): Nyaata kuusuu, bilcheessuu, fi bishaan waraabuuf supheen hojjetamee ibiddaan gubamee cimsame.
- Ijaarsa Gurguddaa (Megalithic Structures): Naannoo Awurooppaa Dhihaatti, ijaarsawwan dhagaa gurguddoo kan akka Stonehenge (Ingilaand) fi Carnac (Faransaay) ijaaraman. Kaayyoon isaanii sirna amantaa, kalandarii, ykn awwaalchaaf ta'uu danda'a.
Dhuma Bara Dhagaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ce'umsi Bara Dhagaa irraa gara Bara Sibiilaatti suuta suutaan ta'e. Namoonni sibiilota laafaa kan akka warqee fi girjaa (copper) dabalataan fayyadamuu jalqaban. Yeroon kun Chalcolithic ykn Bara Girjaa-Dhagaa jedhama. Dandeettiin girjaa baqsuu fi supheetti naquun meeshaalee adda addaa hojjechuuf dandeessise. Boodarra, girjaan qorqorroo (tin) wajjin walitti makamuun naasii (bronze) uumame. Naasiin dhagaa caalaa cimaa fi waan itti fayyadamuu salphaa ta'eef, suuta suutaan meeshaalee dhagaa bakka bu'e. Kunis dhuma Bara Dhagaa fi jalqabbii Bara Naasii agarsiisa.
Wabii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]- ↑ Berna, F., et al. (2012). "Microstratigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa". Proceedings of the National Academy of Sciences, 109(20), E1215-E1220.