Afaan Giriikii
Afaan Giriikii (Afaan Giriikiin: Ελληνικά, Elliniká) damee mataa isaa danda'e kan maatii Afaanota Indo-Awurooppaa keessaa tokko yoo ta'u, dhalattoonni isaa biyyoota Giriik, Saayippires, fi hawaasota Giriikii addunyaa maratti argamanidha. Afaan kun seenaa barreeffamaa kan addunyaa keessatti yeroo dheeraa ture keessaa tokko yoo ta'u, seenaan isaa waggoota 3,500 ol lakkaa'a. Sirni barreeffamaa isaa, Alfabeta Giriikii, waggoota 2,800 oliif itti fayyadamaa kan jiru yoo ta'u, alfabetaawwan Awurooppaa hedduu, kan akka Laatiin fi Siiriliik, akka uumaman taasiseera.
Afaan Giriikii seenaa Addunyaa Dhihaa fi amantii Kiristaanaa keessatti iddoo addaa qaba. Ogbarruun Giriikii durii kan akka Iliad fi Odyssey kan Hoomeer, akkasumas barreeffamonni falaasamaa kan Pilaatoo fi Aristootil qaroomina Dhihaa irratti dhiibbaa guddaa uumaniiru. Kakuu Haaraan kitaaba qulqulluu Kiristaanaa jalqaba Afaan Giriikii Koyinee (κοινή) jedhamuun barreeffame. Dabalataanis, jechoonni saayinsii, falaasamaa, fi siyaasaa ammayyaa hedduun isaanii bu'uura Afaan Giriikii irraa kan dhufanidha.
Seenaa Dheeraa Afaan Giriikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Seenaan Afaan Giriikii yeroo baay'ee kutaa gurguddoo armaan gadiitti qoodama:
1. Afaan Giriikii Maayseeniyaa (Mycenaean Greek) (c. 1450–1100 Dh.K.D.)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bifni Afaan Giriikii inni durii barreeffamaan argame kan Maayseeniyaa yoo ta'u, sirna barreeffamaa Linear B jedhamuun barreeffamaa ture. Barreeffamoonni kun gabateewwan suphee irratti kan argaman yoo ta'u, irra caalaan isaanii galmee bulchiinsaa, gibiraa, fi oomishaa turan. Afaan kun Giriikii durii irraa garaagarummaa qabaatus, bu'uura afaanichaati.
2. Afaan Giriikii Durii (Ancient Greek) (c. 800–300 Dh.K.D.)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yeroo kun "Bara Ganna Warqee Giriikii" (Golden Age of Greece) jedhamuun beekama. Afaan Giriikii durii loqodoota (dialects) hedduu qaba ture, isaan keessaa beekamoon:
- Afaan Giriikii Atiik (Attic Greek): Loqoda magaalaa Ateensii yoo ta'u, barreeffamoota falaasamaa (Pilaatoo, Aristootil), seenaa (Thucydides), fi tiyaatira (Sophocles, Euripides) gurguddoon ittiin barreeffaman. Innis bu'uura Afaan Giriikii Koyinee ta'e.
- Afaan Giriikii Ayoonik (Ionic Greek): Loqoda baha Dhiha Anatooliyaa (amma Tarkii) fi bishaan Eejiyaan keessatti dubbatamu ture. Walaloo gurguddaa kan akka Iliad fi Odyssey kan Hoomeer ittiin barreeffame.
- Afaan Giriikii Doorik (Doric Greek): Naannoo Pelooponeeshasiyaa (fkn. Isbaartaa) keessatti kan dubbatamu ture.
3. Afaan Giriikii Koyinee (Koine Greek) (c. 300 Dh.K.D.–330 Dh.K.B.)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Koyinee jechuun "waliinii" yookiin "kan hundaa" jechuudha. Duula Aleeksaandar Guddicha booda, aadaa fi afaan Giriikii Baha Giddugaleessaa fi naannoo Meditiraaniyaanii keessatti babal'ate. Loqodoonni durii walitti makamuun afaan tokko, kan salphaa fi beekamaa ta'e, uuman. Afaan Giriikii Koyinee:
- Afaan bulchiinsaa fi qunnamtii Impaayera Heleenistii (Hellenistic Empire) ture.
- Kakuu Haaraa ittiin barreeffame, kunis afaan amantii Kiristaanaa isa jalqabaa isa taasise.
- Septuagint, hiikkaa Kakuu Moofaa Afaan Ibrootaa irraa gara Giriikiitti taasifame, ittiin barreeffame.
4. Afaan Giriikii Bizaantayinii ykn Giddugaleessaa (Medieval Greek) (330–1453 Dh.K.B.)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara Impaayera Bizaantayinii (Impaayera Roomaa Bahaa) keessatti, Afaan Giriikii afaan mootummaa, amantii, fi ogbarruu ture. Suuta suutaan gara Afaan Giriikii ammayyaatti jijjiiramaa dhufe. Sagaleewwan fi caasaan himaa ammayyaa baay'een isaanii bara kana keessa madaqfamuu jalqaban.
5. Afaan Giriikii Ammayyaa (Modern Greek) (1453 Dh.K.B.–Har'a)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Kufaatii magaalaa Konistaantinooppil (Constantinople) booda, seenaan Afaan Giriikii ammayyaa ni jalqaba. Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, Giriikii keessatti "gaaffii afaanii" (language question) guddaan ture:
- Kaatarevuusaa (Katharevousa): Bifa afaanii kan barreeffamaaf qofa oolu fi Afaan Giriikii duriitti siqee fooyyessuuf yaalu ture.
- Diimootikii (Demotic): Afaan guyyuu ummanni dubbatu.
Wal'aansoo yeroo dheeraa booda, bara 1976tti, Diimootikiin afaan hojii mootummaa Giriikii isa idilee ta'e.
Amaloota Gurguddoo Afaan Giriikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Afaan Giriikii amalli isaa inni beekamaan sirna isaa kan wal-xaxaa ta'eedha.
- Ramaddii Saalaa (Gender): Maqaaleen hundi saala sadii qabu: Dhiira (masculine), Dhalaa (feminine), fi Saala-gidduu (neuter).
- Kutaalee Maqaa (Noun Cases): Maqaaleen akkaataa gahee isaan hima keessatti qabaniin boca isaanii jijjiiru. Kutaaleen afur beekamoo dha: Matima (Nominative), Abbummaa (Genitive), Aantima (Accusative), fi Waamicha (Vocative).
- Xiyyeeffannoo Sagalee (Stress Accent): Afaan Giriikii ammayyaa keessatti, jecha tokko keessatti bakki sagaleen itti jabeenyaan dubbifamu (stress) hiika jechaa jijjiiruu danda'a. Fkn: νόμος (nómos, 'seera') fi νομός (nomós, 'naannoo bulchiinsaa').
- Goosima Wal-xaxaa (Complex Verb System): Goosimonni Giriikii yeroo (tense), haala (mood), bifa (aspect), fi sagalee (voice) agarsiisuuf boca isaanii garmalee jijjiiru.
Sirna Barreessuu: Alfabeta Giriikii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Alfabenni Giriikii kan uumame Alfabeta Foneeshiyaan (Phoenician) irraati, garuu fooyya'insa guddaa fide: yeroo jalqabaatiif qubeewwan dubbifamootaaf (vowels) addatti ramade. Alfabenni kun qubeewwan 24 qaba:
| Qubee Guddaa | Qubee Xiqqa | Maqaa | Qubee Guddaa | Qubee Xiqqa | Maqaa |
|---|---|---|---|---|---|
| Α | α | Alfa | Ν | ν | Nu |
| Β | β | Beta | Ξ | ξ | Xi |
| Γ | γ | Gamma | Ο | ο | Omicron |
| Δ | δ | Delta | Π | π | Pi |
| Ε | ε | Epsilon | Ρ | ρ | Rho |
| Ζ | ζ | Zeta | Σ | σ, ς | Sigma |
| Η | η | Eta | Τ | τ | Tau |
| Θ | θ | Theta | Υ | υ | Upsilon |
| Ι | ι | Iota | Φ | φ | Phi |
| Κ | κ | Kappa | Χ | χ | Chi |
| Λ | λ | Lambda | Ψ | ψ | Psi |
| Μ | μ | Mu | Ω | ω | Omega |
Dhiibbaa Guddaa Afaan Giriikii Addunyaa Irratti
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dhiibbaan Afaan Giriikii qaroomina addunyaa irratti qabu baay'ee guddaadha. Keessumaa jechoota saayinsii fi teknooloojii keessatti bal'inaan mul'ata.
1. Jechoota Saayinsii, Falaasamaa, fi Siyaasaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jechoonni addunyaa irratti beekaman hedduun bu'uura Giriikii qabu. Irra caalaan isaanii Afaan Ingiliffaa fi afaanota Awurooppaa biroo keessaan gara addunyaatti faca'an.
| Dursituu/Gochoree Giriikii | Hiika | Fakkeenya Jechootaa |
|---|---|---|
| auto- (αὐτο-) | ofii | autograph (mallattoo ofii), automobile (konkolaataa ofiin deemtu) |
| bio- (βίος) | jireenya | biology (qo'annaa jireenyaa), biography (seenaa jireenya namaa) |
| geo- (γῆ) | lafa | geography (qo'annaa lafaa), geology (qo'annaa caasaa lafaa) |
| hydro- (ὕδωρ) | bishaan | hydroelectric (humna bishaanii), hydrate (bishaan ofitti fudhachuu) |
| micro- (μικρός) | xiqqoo | microscope (waan xiqqoo guddisee argisiisu), microchip |
| macro- (μακρός) | guddaa | macroeconomics (dinagdee sadarkaa biyyaa) |
| tele- (τῆλε) | fageenya | telephone (sagalee fageenyatti dabarsu), television (suura fageenyatti dabarsu) |
| -logy (-λογία) | qo'annaa | sociology (qo'annaa hawaasaa), psychology (qo'annaa sammuu) |
| -graphy (-γραφία) | barreessuu | calligraphy (barreeffama miidhagaa), photography (suura barreessuu/waraabuu) |
| -nomy (-νομία) | seera/hojmaata | astronomy (seera urjii), economy (hojmaata mana bulaa/dinagdee) |
| dem- (δῆμος) | ummata | democracy (bulchiinsa ummataa) |
| theo- (θεός) | waaqayyoo | theology (qo'annaa waa'ee waaqayyoo) |
2. Bu'uura Damee Beekumsaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Maqaaleen damee beekumsaa hedduun kan Giriikiiti: philosophy (jaalala ogummaa), physics (uumama), mathematics (waan baratamuu danda'u), history (qorannoo), politics (dhimma magaalotaa), theatre, drama, poetry, music, fi kkf.
Fakkeenya Barreeffamaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ibsa Mirga Namoomaa Addunyaa, Keeyyata 1
- Afaan Giriikiin:
- Άρθρο 1: Όλοι οι άνθρωποι γεννιούνται ελεύθεροι και ίσοι στην αξιοπρέπεια και τα δικαιώματα. Είναι προικισμένοι με λογική και συνείδηση, και οφείλουν να συμπεριφέρονται μεταξύ τους με πνεύμα αδελφοσύνης.
- Hiikkaa Afaan Oromootti:
- Keeyyata 1: Namoonni hundinuu birmaduu ta'anii mirgaa fi ulfinaan walqixa dhalatan. Sammuu fi qalbii ittiin yaadan waan uumamaan kennameef, hafuura obbolummaatiin walii wajjin jiraachuu qabu.